Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmasta ja siihen hakemisesta

On jälleen se aika vuodesta, kun korkeakoulujen yhteishaku lähestyy. Etkö ole vieläkään keksinyt, mitä haluaisit opiskella? Vietätkö iltaisin tunteja selaillen opintopolusta eri koulutusvaihtoehtoja? Tuntuuko, että kaikki kiinnostaa vähän, mutta mikään ei silti tarpeeksi paljon? Minäpä vähän autan. Pidätkö kirjoittamisesta tai valokuvauksesta? Oletko kiinnostunut keskusteluohjelmista, ryhmien välisestä vuorovaikutuksesta, katastrofeista, yhteiskunnallisista asioista tai jopa näistä kaikista? Ehkä olet kiinnostunut vähän kaikesta kuten allekirjoittanut. Siinä tapauksessa journalistiikan ja viestinnän opiskelu voisi sopia sinulle!

Hakijoiden määrä journalistiikkaan ja viestintään on suuri, ja ajatus pääsykokeista ja niihin valmistautumisesta saattaa ahdistaa. Opiskelupaikan vastaanottaminen voi tuntua ajoittain vain kaukaiselta haaveelta. Älä silti missään tapauksessa luovuta. Jos juuri tämä tutkinto-ohjelma Tampereen yliopistossa herätti kiinnostuksesi, jatka lukemista. Seuraavaksi kerron nimittäin tarkemmin journalistiikan ja viestinnän opiskelusta Tampereella, journalistiikan opiskelijoiden ainejärjestöstä Vostokista ja siitä, miten pääset opiskelemaan tätä alaa.

 

PÄÄSYKOKEESEEN VALMISTAUTUMINEN

Pääsykoemateriaalit julkaistaan tänä vuonna 27. maaliskuuta täällä. Varmuutta materiaalien sisällöstä ei ole, mutta todennäköisesti mukana on viestinnän ja journalistiikan ilmiöitä käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita. Lisäksi pääsykokeessa jaetaan taustamateriaalia, johon osa tehtävistä perustuu.

Materiaalien pänttäämisen ohella pääsykokeeseen voi valmistautua esimerkiksi kertaamalla erilaisia juttutyyppejä ja niiden keskeisiä piirteitä. Pääsykokeessa on nimittäin edellisinä vuosina pyydetty kirjoittamaan taustamateriaaliin pohjautuen erilaisia juttuja. Lisäksi kannattaa mielestäni osata lehtijutun osat (otsikko, ingressi, byline…), keksiä käytännön esimerkkejä materiaalissa esiintyville ilmiöille ja osata perustella asioita, myös sellaisia joista ei ole itse samaa mieltä. Vanhana pääsykoekirjana ja alan jonkinlaisena perusteoksena myös Mediayhteiskunta voi olla hyödyllinen. Suosittelen myös lukemaan alaan liittyviä artikkeleita täältä. Esimerkiksi viime vuoden valintakoeartikkelit olivat tämä, tämä, tämä ja tämä.

Huomauttaisin tässä välissä vielä, että nämä vinkit ovat vain subjektiivisia mielipiteitäni, jotka pohjautuvat omaan (ja muiden viime vuoden hakijoiden) kokemukseeni.

 

VOSTOKIN VALMENNUSPÄIVÄ

Pääsykokeisiin valmistautuminen saattaa olla paitsi stressaavaa, myös melko yksinäistä. Vostokin valmennuspäivästä saat vertaistukea, apua materiaalin kiemuroiden selvittelyyn ja kullanarvoisia vinkkejä edellisvuoden hakijoilta. Vostok on tänä vuonna ainoa taho, joka järjestää alan pääsykokeeseen valmennusta. Journalistiikan ensimmäisen vuoden opiskelijat opastavat hakijoita kohtuulliseen hintaan (40e). Jos et syystä tai toisesta pääse valmennuspäivään, voit tilata myös pelkän itseopiskelupaketin (20e).

Valmennuspäivät ovat tänä vuonna 20. huhtikuuta ja 21. huhtikuuta ja niissä keskitytään nimenomaan tutkinto-ohjelman kirjalliseen kokeeseen. Molemmilla päivillä on sama sisältö eli esimerkiksi käydään läpi mahdollisia tehtäviä ja tehtävätyyppejä sekä kerrataan pääsykoemateriaalin käsitteitä ja teemoja. Pääset myös vahvistamaan taitojasi, kysymään epäselvistä kohdista ja tutustumaan kanssahakijoihin. Lisäksi paikalla on puheviestinnän opiskelijoita.  Valmennuspäivän hintaan kuuluu opastuksen lisäksi myös aiemmin mainittu itseopiskelupaketti.

Täältä löydät lisää tietoa valmennuspäivästä, pääset ilmoittautumaan siihen ja voit tilata itseopiskelupaketin.

 

PÄÄSYKOKEESSA

Maanantai 7. toukokuuta on koittanut ja saavut Tampereen yliopiston päärakennukseen. Pian odotat jo pääsyä valintakoesaliisi. Vatsassasi lentelee todennäköisesti perhosia ja hakijoiden määrä näyttää valtavalta. Älä ala panikoida, vaan luota itseesi ja osaamiseesi. Jos olet valmistautunut hyvin ja haluat tätä todella, pärjäät kyllä. Rauhoita mielesi ja lue tehtävänannot tarkasti. Vastaa siihen, mitä kysytään ja noudata annettuja sanamääriä. Huolehdi ajankäytöstäsi ja muista kirjoittaa nimesi

jokaiseen paperiin. Noudata ohjeita ja vuodata tietosi paperille. Olet opiskellut ahkerasti, joten osaat varmasti!

Pääsykoe koostuu A- ja B-osista. A-osasta parhaiten suoriutuneilta 50 %:lta, mutta kuitenkin vähintään 300:lta hakijalta tarkastetaan myös B-osa. A-osa on perinteisesti koostunut käsitteiden määrittelystä ja B-osa puolestaan soveltavammista tehtävistä, kuten väitteiden perustelusta ja kuvaideoinnista. Lisäksi B-osassa on edellisinä vuosina pitänyt kirjoittaa taustamateriaaliin pohjautuen niin blogikirjoitus (2017), kolumni (2016) kuin kommenttikin (2015). Kuvaideoinnista selviytyäkseen ei tarvitse olla hyvä piirtäjä, vaan tärkeintä on muistaa asiayhteys, mielikuvitus ja omaperäisyys. Pääsykoemateriaalia voi todennäköisesti myös soveltaa hieman eri tavoin, joten tärkeintä on osata perustella oma kantansa. Sanamäärässä pysymisen ohella on hyvä muistaa pysyä vastauksen kannalta olennaisimmissa asioissa esimerkkejä unohtamatta. Edellisten vuosien pääsykokeita pääset tutkiskelemaan täältä.

 

PUHEVIESTINNÄN JA JOURNALISTIIKAN EROT

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmassa pystyy opiskelemaan journalistiikkaa, puheviestintää ja visuaalista journalismia. Lisäksi on mahdollista suorittaa mediatutkimuksen aineopinnot. Kukin näistä muodostaa oman opintopolkunsa. Tänä vuonna uusia opiskelijoita otetaan opiskelemaan journalistiikan ja puheviestinnän opintopolkuihin. Puheviestijät eivät kuulu Vostokiin vaan heillä on oma ainejärjestönsä nimeltä Reettorit.

Varsinkin ensimmäisenä vuotenaan puheviestijät ja journalistiikan opiskelijat käyvät paljon samoja kursseja. Opinnot eroavat toisistaan aineopinnoissa, joita aletaan suorittaa opintojen toisena vuonna. Puheviestijöiden aineopintoihin kuuluu muun muassa Esiintyminen, Poliittinen viestintä sekä vaikuttaminen ja argumentointi. Vastaavasti journalistiikan aineopintoihin kuuluu radiojournalismia, feature-journalismia sekä tv- että uutisjournalismia.

Journalistiikan ja puheviestinnän opintopolkuihin hakijat tekevät saman pääsykokeen, joten Vostokin järjestämä valmennuspäivä soveltuu myös tuleville reettoreille. Lisäksi pääsykokeen jälkeen 50 parasta puheviestintään hakijaa kutsutaan 7. ja 8. kesäkuuta pidettävään puheviestinnän erikoiskokeeseen, joka koostuu puheviestintätehtävistä ja haastattelusta. Kukin puheviestintään hakija osallistuu erikoiskokeeseen vain toisena päivänä. Tarkemmat tiedot erikoiskokeesta lähetetään henkilökohtaisesti sähköpostitse.

 

JOURNALISTIIKAN OPISKELU

Journalistiikan opinnoissa yhdistyvät akateemisuus ja käytännönläheisyys. Alan opiskelijoilla on myös laaja sivuaineoikeus, mikä tarkoittaa, että voit opiskella journalistiikan ja viestinnän kurssien ohella lähes mitä vain politiikan tutkimuksesta psykologiaan. Allekirjoittanut on esimerkiksi fuksivuotensa aikana istunut suomen kielen ja sosiaalitieteiden luennoilla. Journalisteille ja muille viestinnän ammattilaisille kaikki tietous on hyödyksi, joten huonoa sivuainevalintaa tuskin voit tehdä.

Ensimmäisenä vuonnasi pääset muun muassa oppimaan vuorovaikutuksen perusteita ja viestinnän etiikkaa, hiomaan oikeinkirjoitustaitojasi ja kokeilemaan erilaisten juttutyyppien tuottamista Journalismin perusteet -kurssilla. Toisena vuonna on paljon käytännön kursseja, joilla tuotetaan juttuja toimittajakoulutuksemme ylpeydenaiheeseen Moreenimediaan. Toisen vuoden jälkeisenä kesänä opiskelijamme suuntaavat harjoitteluun esimerkiksi sanomalehteen, aikakauslehteen, radioon tai viestintätoimistoon. Opintoihin kuuluu myös perinteisempiä yliopistokursseja, joilla kirjoitetaan opintopäiväkirjoja ja esseitä sekä suoritetaan kirjatenttejä.

Kun pääset opiskelemaan journalistiikkaa Tampereen yliopistossa, liityt samalla ainejärjestöömme Vostokiin. Olemme aktiivinen ja yhtenäinen ainejärjestö, ja järjestämme tapahtumia peli- ja leffailloista sitseihin. Bileitä ja tapahtumia järjestetään runsaasti varsinkin puheviestijöiden kanssa. Fuksisyksy on vapaa-ajan rientojen osalta niin intensiivinen, että tutustut pakollakin uusiin ihmisiin ja sulaudut osaksi porukkaa. Tuutorit myös auttavat ryhmäytymisen kanssa alkuun ja neuvovat sekä oikeisiin luentosaleihin että parhaisiin bileisiin.

Harjoitustoimituksessa, tuttavallisemmin harkkarissa, ei myöskään jää ilman juttuseuraa. Jos tunsit sydämesi lyövän hieman kiihkeämmin tätä lukiessasi, olet varmasti hakemassa oikealle alalle!

 

Kommentit:
  1. Hei! Valintakoeaineistot julkaistiin tänään, eikä joukossa näkynyt Mediayhteiskunta-kirjaa. Suositteletteko silti sen lukemista vai jätänkö kirjan tilaamatta?

    1. Moi! Vostokin valmennuspäivätiimin mielestä ei kannata tilata kirjaa, vaan panostaa artikkeleihin täysillä. Tsemppiä opiskeluun!

      – Vostokin viestintäministeri Pilvi

  2. Vanhoja pääsykokeita katsellessani käsitin, että tuossa A-osassa tosiaan pitää aina selittää pääsykoemateriaalissa ilmeneviä termejä. Luin jo jonkin aikaa sitten Mediayhteiskunnan ja tein siinä esiintyvistä termeistä muistiinpanot, koska oletin ja toivoin että se tulisi taas pääsykoekirjaksi. Luuletteko että pääsykoe on jälleen rakenteeltaan samantyyppinen, vaikka materiaalina on vain useampi lyhyempi teksti? Käsittääkseni tuo Mediayhteiskunta on ollut aika monena vuonna pääsykoekirjana, ja hyvä kirja olikin! Harmittaa kyllä vähän, että materiaalit on nyt täysin erit.

    1. Moi! Opintopolun mukaan koe koostuu tänäkin vuonna A- ja B-osista (ks. https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.57212971238). Valmennuspäivätiimin veikkaus on, että tänä vuonna A-osassa pitäisi määritellä artikkeleissa esiintyneitä käsitteitä. Jos haluat kuulla lisää pohdintaa kokeen sisällöstä, kannattaa tulla valmennuspäivän huhtikuun lopulla! Siellä puhutaan enemmän esimerkiksi siitä, mitä kokeessa voitaisiin tänä vuonna kysyä.

      Tsemppiä artikkeleiden opiskeluun!

      Ps. Meitäkin harmittaa, että Mediayhteiskunta ei enää ole pääsykoekirjana!

      – Vostokin viestintäministeri Pilvi

  3. Joo, olenkin tulossa valmennuspäivään. Pakko kuitenkin kysyä teiltä jo nyt näkemystä noihin käsitteisiin liittyen, kun valmennuspäivään on vielä muutama viikko aikaa. Mediayhteiskunnassa kaikki käsitteet ja termit oli selitetty aina, kun joku uusi käsite, termi tai ilmiö tuotiin esille. Tämän vuoden materiaaleissa, noissa artikkeleissa, käytetään melko paljon itselle vieraita sanoja ja käsitteitä, mutta niitä ei selitetä millään tavalla tai sitten ne on ”selitetty” kertomalla sanan synonyymi tai muuten todella lyhyesti. Tuleekohan kokeeseen siis vain sellaisia materiaaleissa selkeästi selitettyjä käsitteitä, vai kannattaisiko kaikkien vieraiden ja mahdollisesti oleellisten käsitteiden selityksiä etsiä lisäksi netistä? Toivottavasti tajusitte pointtini. 😀

    1. Lähtökohtaisesti kaikkia materiaaleissa esiintyviä juttuja voidaan kysyä myös kokeessa. Esimerkiksi viime vuonna piti määritellä affektiivinen käänne, joka oli artikkeleissa määritelty melko lyhyesti. Kokeessa voidaan siis tänäkin vuonna pyytää määrittelemään asioita, joita ei ole itse materiaalissa pitkästi selitetty. Suosittelisin ehdottomasti, että etsit vieraiden käsitteiden määritelmiä myös artikkeleiden ulkopuolelta! Siitä on ihan varmasti hyötyä, vaikka se saattaakin olla aikaa vievää. Yksittäisten käsitteiden merkityksen tietäminen auttaa myös varmasti laajemman kokonaisuuden ymmärtämisessä.

      Kannattaa myös pitää mielessä, että jos jokin termi on sulle vaikea, se on sitä varmasti myös monelle muulle hakijalle. Kukaan ei ole alan asiantuntija vielä hakuvaiheessa. Älä siis lannistu, jos jokin termi ei oman selvittelynkään jälkeen tunnu aukeavan kunnolla. Viimeistään valmennuspäivä ja itseopiskelumateriaalit varmasti selkiyttävät asioita! 🙂

  4. Heippa! Haluaisin kysyä tohon kokeen B-osaan liittyen että jos pitää kirjottaa jonkunlainen kolumni tai blogiteksti nii miten ne viittaukset noihin artikkeleihin ja lähteisiin pitäis tehä ja millanen on vaikkapa hyvän kolumnin alotus?

    1. Moi! B-osan pidemmissä esseevastauksissa tulisi kerran mainita nimeltä kaikkien lähteenä käytetyn artikkelin kirjoittajien nimet. Sen jälkeen kirjoittajiin voi viitata tyyliin ”Pitkäranta & muut” tai ”artikkelin kirjoittajat. Vastauksissa tulee siis osoittaa, mihin lähteeseen se perustuu, mutta varsinaisia tieteellisiä lähdeviitteitä ei hakijoilta vaadita. 🙂

      Kolumnin kirjoittaminen on laaja aihe, josta on valitettavasti melko hankala tässä antaa mitään tarkkoja neuvoja ja ohjeita. Jos haluat vielä treenata kolumnien kirjoittamista ennen valintakoetta, niin suosittelen ehdottomasti tilaamaan meiltä itseopiskelumateriaalit ja/tai tulemaan valmennuspäivään! Itseopiskelumateriaaleissa on nimittäin tänäkin vuonna mukana kirjoitustehtävä, josta on halutessaan mahdollista saada kirjallisesti rakentavaa palautetta valmennuspäivätiimiltä. Valmennuspäivässä ja itseopiskelumateriaaleissa kerrataan myös erilaisia journalistisia tekstilajeja ja niiden ominaispiirteitä.

      – Vostokin viestintäministeri Pilvi

  5. Hei! Tekstissä neuvottiin lukemaan Media & Viestintä -lehteä. Lehtiä näytti kuitenkin olevan vuodesta 1990 lähtien. Minkä vuoden lehdistä lukeminen kannattaa aloittaa? Kannattaako perehtyä myös 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun lehtiin? Kiitos.

    1. Moi! Sanoisin, että tässä vaiheessa kevättä kannattaa panostaa täysillä vain valintakoeartikkeleihin! Media & Viestintä -lehden puoleen voi toki kääntyä, jos vaikka jokin valintakoeartikkeleissa käytetty termi tai ilmiö tuntuu epäselvältä ja haluaa siihen selvyyttä. Jos kuitenkin yhä haluat ennakkomateriaalien lisäksi tutustua lehteen, suosittelisin uusimpia numeroita.

      Tsemppiä opiskeluun! 🙂

      – Vostokin viestintäministeri Pilvi

  6. Hei! Odotan innolla valmennuspäivää. On ihanaa, kun järjestätte sellaisen. 🙂
    Artikkeleiden yksin lukeminen sujuu ihan ok, mutta uskon että valmennuspäivässä ne avautuvat vielä paremmin! Varsinkin kolmas artikkeli ”keskusteleva demokratia vai kiistelevä moniarvoisuus?” vaikuttaa melko haastavalta vielä tässä vaiheessa…

    1. Moi! Kiva kuulla, meidänkin valmennuspäivätiimi odottaa päivää jo innolla! Uskon, että itseopiskelumatskujen ja valmennuspäivän avulla vaikeimmatkin artikkelit alkavat tuntua helpommilta.

  7. Hei! Haluaisin kysyä, ovatko valintakoemateriaalit meillä mukana
    valintakokeessa? Eli jaetaanko nämä artikkelit siellä uudestaan, jolloin niitä saa tutkailla vielä itse kokeen aikana?

    1. Moi! Valitettavasti valintakoemateriaaleja ei voi ottaa mukaan kokeeseen. Aiempina vuosina kokeissa on saatettu jakaa materiaalia (esim. lehtiuutinen), jota on pyydetty hyödyntämään tehtävissä.

      1. Kiitos vastauksesta! Pohdin myös, ollaanko kokeessa yleensä laskettu kirjoitusten otsikotkin mukaan sanamäärään, vai jäävätkö ne sen ulkopuolelle? Eli jos tehtävänannossa lukee max. 250 sanaa, luetaanko siihen mukaan myös otsikon sanamäärä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *