Opiskelu

Rahaahan me kaikki olemme vailla, ja yksi hyvä tapa hankkia sitä on työnteko opintojen ohessa. Tälle sivulle on koottu hieman perustietoa työskentelemisestä journalistisessa ammatissa.

Lisätienestiä avustajana

Juttuideaa kannattaa jalostaa pidemmälle, ennen kuin sitä lähtee kauppaamaan. Hyvin suunniteltu juttu on helpompi toteuttaa ja myydä. Kun myyt työtäsi, kannattaa ennen jutun julkaisua sopia muun muassa työn tarkasta aiheesta, laajuudesta, palkkiosta ja siitä, millä kanavilla juttu julkaistaan.

Mitä työstä sitten pitäisi maksaa? Yksi osa oman työn arvostamista on laskuttaa siitä kelpo korvaus. Palkkiossa laskutetaan myös sen mukaan, miten työläästä keikasta on kyse. Jutun mitta ei siis ole ainoa kriteeri, joka määrittää palkkion. Avustajapalkkioiden suuruus vaihtelee pääasiassa työnantajayrityksen koon mukaan. Esimerkiksi aikakauslehtien avustajapalkkiot ovat suurempia kuin paikallislehtien.

Free-toimittajien palkkiotaulukosta selviää, mitä vapaat toimittajat laskuttavat työstään. Freelancerit ovat yksityisyrittäjiä, jotka laskuttavat työn sivukuluista, joten heidän palkkiotasonsa ei ole suoraan verrannollinen avustajapalkkiohin. Suositustaksat antavat kuitenkin hieman osviittaa siitä, mitä työstä kannattaa laskuttaa. Free-toimittajien palkkiotaulukko löytyy täältä.

Työsopimuksen tekeminen

Jos teet enemmän kuin yksittäisiä keikkoja, kannattaa laatia työsopimus työnantajan kanssa. Työsopimus on työntekijän ja työnantajan keskinäinen sopimus, jossa määritellään työntekijän tehtävät ja työstä maksettava korvaus sekä mahdolliset muut edut. Sopimus sitoo yhtä lailla myös työnantajaa. Työsopimus kannattaa aina laatia kirjallisena ja myös lyhyempiä työsuhteita varten.

Mikäli työsopimuksen tekemisestä tai työn teettämisestä tulee kysymyksiä, auttaa oman työpaikan luottamusmies asiassa eteenpäin. Lisäksi Journalistiliiton lakimiehet auttavat tarvittaessa, jos ongelmia ei saada muuten sovittua.

Opiskelijajäsenyys ammattiliitossa

Ammattiliitto valvoo meidän kaikkien etuja työelämässä. Journalistiliiton opiskelijajäsenyyden ehtona on journalistiseen ammattiin tähtäävät opinnot.

Journalistiliiton opiskelijajäsenyys maksaa 90 euroa vuonna 2016. Tällä summalla saamme muun muassa liiton toimiston palvelut, Journalisti-lehden sekä monenlaisia muita jäsenetuja, kuten pressikortin ja liiton matkavakuutuksen.

Tarkat liittymisohjeet SJL:n opiskelijajäseneksi löydät Journalistiliiton sivuilta.

Jos olet suuntautumassa erityisesti radio- tai tv-toimittajaksi, kannattaa harkita RTTL:n opiskelijajäsenyyttä. Tarvittavat tiedot ja hakulomakkeen löydät RTTL:n sivuilta.

Aikakauslehtijournalismiin suuntautuvan opiskelijan yksi vaihtoehto on liittyä opiskelijajäseneksi Suomen Aikakauslehtitoimittajain Liittoon, joka on RTTL:n ohella suurin Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistyksistä. Lisätietoa SAL:n opiskelijajäsenyydestä löydät Suomen aikakauslehtitoimittajain liiton sivuilta.

Työttömyyskassa

Viimeistään opintojen loppuvaiheessa kannattaa liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Kassan jäsenenä saat liiton päivärahaa, jos jäät työttömäksi opintojen jälkeen tai myöhemmin työuralla. Yhtenä työttömyysturvan ehtona on, että olet ollut kassan jäsen kymmenen kuukauden ajan. Lisää tietoa kassan jäsenyydestä ja sen eduista löydät Journalistiliiton sivuilta.

Heräsikö kysymyksiä? Lisätietoja saat myös Vostokin ay-ministeriltä.